Veneen laskeminen vesille ensimmäistä kertaa on jännittävää. Nykyisillä muoviveneillä tuskin käy kuten isäni eräänä vuotena hankkimalla puuveneellä, joka molskahti suoraan pohjaan asti, mutta nousi lopulta kellumaan puun turvottua ja isäni heiteltyä lukuisia sangollisia vettä ulkopuolelle.
Aloittelijaa auttaa myös tieto siitä, että nostoauton käyttäjä on työssään rautainen ammattilainen. Kaikista halvin vaihtoehto ei siis välttämättä ole paras, ja itse olen nyt kaksi kautta käyttänyt tyytyväisenä saman nostoyrityksen palveluja. Vaikka veneen omistaja apulaineen olisivatkin sählääviä ummikkoja, ovat vene ja masto kuitenkin turvassa!
Hintaa veneen nostolle tai laskulle tulee
80 € (alunperin) 90 € (päivitetty syksyllä 2012) 110 €
(päivitetty keväällä 2014) kerralta sisältäen maston pystyttämisen.
Hinnassa olisi kenties hieman neuvottelun varaakin. Toisaalta työhön
sisältyy myös maston pystyttäminen tai kaataminen, joten koko operaation
autovaiheeseen kuluu noin puoli tuntia.
Ensimmäisen kesäkauden päätyttyä tosin koitimme kaataa mastoa käsipelillä laiturissa. Emme käyttäneet edes mastonosturia, sillä kuvittelimme pienen veneen alumiinimaston olevan hallittavissa kolmen miehen voimin. Momentti oli kuitenkin niin suuri, että lähdettyään liikkeelle masto molskahti komeasti laidan yli mereen. Sama meinasi tapahtua maston juurta pidelleelle kaverille toisella reunalla. Kun säikähdyksestä oli selvitty ja masto saatu takaisin veneeseen, jäivät vahingot onneksi vain hajonneeseen Windexiin. Onneksemme viereisen venepaikan omistaja oli jo siirtänyt veneensä talvisäilytykseen, muuten vahingot olisivat saattaneet olla huomattavasti suuremmat.
Syksy on ollut tuulinen ja sateinen. Onneksi syyskuuhun mahtui vielä muutama kiva päivä, jolloin oli sekä riittävän hyvä sää että sopivasti vapaa-aikaa pienelle purjehdukselle.
Aiempina vuosina olen jättänyt veneen noston pitkälle lokakuuhun. Myöhäisessä ajankohdassa on tiettyjä harmeja:
Tällä kaudella olin harmikseni saanut myös huomata, että veneeseen pääsee sadevettä sisälle jotakin kautta. En onnistunut määrittämään veden tulokohtaa, mutta epäilen reikää, jota pitkin mastosta tulevat kaapelit (ukkosenjohdin ja maston valo) pujotetaan sisälle hyttiin.
Sadevesiongelma ei rajoittunut pöytäryhmään, vaan vasta veneen punkkia purkaessa huomasin, että myös takahyttiin oli valunut sadevettä. Toisen reunan istuinpatja oli kostea.
Maston kaataminen ja veneen nostaminen telineelle sujuvat vuosi vuodelta selvästi paremmin kokemuksen karttuessa. Nyt kolmantena vuotena työt luistivat jo huolettomasti, eikä nostoautovaiheessakaan mitään tippunut veteen (aiemmin mereen on tippunut ainakin muovisuojuksia vanttien ympäriltä). Nostoauton saapuessa kaikki mahdollinen olikin huolellisesti teipattu tai sidottu paikoilleen.
Nostoautoilla (Kuljetus Jokinen) oli lauantai-iltana mahdoton kiire, mutta palvelu oli kuitenkin tuttuun tapaan asiantuntevaa ja ystävällistä. Tänäkin vuonna maksoimme veneen nostosta 80 €. Nostossa hääräsi apuna kolme miestä tavallisen yhden sijaan.
Veneen pohja on pakko pestä heti noston jälkeen. Viivästelijä saa huomata näkkien takertuvan kuivuvaan pohjaan ja peräsimeen kuin kivetyksenä.
Tähän asti olemme aina pesseet pohjan käsityönä, parilla harjalla ja hakemalla merestä vettä ämpäreillä. Lauttasaaressa tämä on ollut kömpelöä, sillä vesipisteitä ei ole löytynyt ja pesuvesi on otettu merestä. Veneseurojen jäsenet saavat yleensä nauttia seuran tarjoamasta painepesurista, jolla työ sujuu huomattavasti miellyttävämmin ja vaivattomammin.
Nyt veneen nostanut kuski kuitenkin kysäisi nostourakan päätyttyä, että tarvitsisimmeko pesun. Päätimme kokeilla pesupalvelua (vaikka olinkin koostanut paikalle kavereista innokkaan ”pesupartion”), ja hetken päästä pakettiauto pesuvälineineen kurvasi paikalle. Pesutyö maksoi 30 €, mutta oli sen arvoinen. Pesu oli nopeasti ohi, ja jälki oli paljon käsipesua parempaa. Tätä palvelua käytämme varmasti tulevinakin vuosina.
Talvi 2011 oli hyvin luminen, mutta tällä kertaa olimme saaneet asennettua pressun niin, että se kesti koko talven korjailematta paikallaan. Muutama terävä kohta pressun alle jäi, mutta niiden aiheuttamista rikoista huolimatta pressu oli keväällä vielä jopa käyttökelpoinen. Lunta ei myöskään kertynyt paljoa veneen päälle, mikä oli onni sillä kertyvä lumi painaa pressun kuopalle ja aiheuttaa lisää ongelmia.
Olimme sopineet nostoliikkeen kanssa veneen vesillelaskusta toukokuun puolivälissä. Kyseisenä lauantaina tuuli kuitenkin niin mahdottomasti, että jouduimma antamaan periksi. Maston pystytys olisi ollut hankalaa ryskytyksessä, ja noin kilometrin merimatka laskupaikalta laituripaikalle olisi sekin ollut haastavaa. Lisäksi olimme kuvitelleet, ettei pohjaa tarvitsisi joka vuosi maalata myrkkymaalilla, mutta vanha maali olikin lähtenyt pitkälti pois.
Niinpä ei auttanut kuin perua ensimmäinen sovittu vesillelasku, ja siirtää viikolla eteenpäin. Seuraavan viikonlopun alkaessa pohjamaalit oli korjattu ja sääkin hymyili aurinkoisena. Auttamaan saapunut isäni joutui jälleen ajamaan 200 km Helsinkiin. Nostoauto saapui rantaan reilun tunnin myöhässä ja nosti ensin toisen veneen veteen. Huono tuurimme ei kuitenkaan päättynyt, sillä hetken päästä nostoauto tuli kohdallemme, mutta kuski kertoi jonkin letkun hajonneen, eikä enää uskaltaisi nostaa yhtään venettä. Kertakaikkiaan huonoa tuuria!
Nämä sivut ovat hinta-statistiikkaa vuosilta 2009-2016, jolloin omistin veneen.